Oon tänään ihan erityisesti kiinnittänyt huomiota älypuhelimien älyttömyyteen :D Tuntuu et muutamille tutuille on oikeesti puhelin kasvanut käteen. Se on oikeesti aika rasittavaa kun istuu jonkun kanssa kahvilla ja tyyppi vilkuilee ihan kokoajan puhelinta. Miks täytyy ihan kokoajan tietää mitä facebookiin tulee? Ja ehkä kaikkein ahistavinta on se että täytyy kokoajan olla tavoteltavissa! Jos tuntiin ei vastaa viestiin niin kysytään että etkö MUKA kattonu puhelinta niin pitkään aikaan. Öö en? En ees halua et kaikki tietää kokoajan missä meen ja mitä teen. Ja mä tykkään keskittyä ihmiseen kenen kanssa olen oikeasti sillä hetkellä.

Töissä usein tekisi mieli mennä ottamaan puhelin joiltain pois, kun ei töistä tule mitään. Varsinkin kun omaan hommaan vaikuttaa kun joku hidastelee eikä pääse sen takia tekemään omaa osuuttaan..

Olin yhden kaverin kanssa tällä viikolla. Olin yllättynyt että hän malttoi irrota miehestään edes hetkeksi.. Noh, eipä hän malttanutkaan. Ensin hän yritti huomaamatta pöydän alla tai jossain jalan takana näpräillä puhelinta. Kysyin sitten että eikö seura kelpaa niin hän tajusi etten ole ihan niin sokea kuin hän kuvitteli :D Ehkä se oli kuitenkin vähemmän ärsyttävää kun puhelin oli ihan pöydän päällä :'D Ei vaan ymmärrä jos hengaa jokapäivä lähes koko vuorokauden ympäri yhdessä ja näkee jotain muuta harvoin ja täytyy sekin kokoaika käyttää viestittelyyn. Sitten kun selittää jotain juttua niin huomaa ettei toinen kuuntele yhtään.. Ja kun ei jää siihen viestittelyyn vaan facebookit ja instat ja kaikki on katottava viiden minuutin välein ettei mikään vaan mene ohi.

Nykyään huomaa kun porukallakin istuu kahvilla niin kaikki selaa puhelimia kokoajan. En kiellä ettenkö itsekin käyttäisi puhelinta. Huomaa välillä että tulee aika kiukkuiseksikin jos puhelimessa ei toimi jostain syystä netti tai akku loppuu. Ja jos joutuu olla useamman tunnin katsomatta puhelinta niin on kyllä tosi vaikeaa. Sekin siinä ärsyttää kun on itsekin riippuvainen puhelimesta. Ennen lähdettiin kavereiden kanssa vaan hengailemaan ja saattoi mennä vaikka kuinka kauan ennenkuin kukaan katsoi puhelinta. Ja jos katsottiinkin niin viesti kirjotettiin ja pistettiin puhelin pois.

Toisaaltaan välillä kun on oikein kiusallinen hiljaisuus on ihan luontevaa selata puhelinta. Ja onhan elämä nyt paljon helpompaa kun kaikki asiat saa hoidettua puhelimella. En tiiä, mietin vissiin taas vähän liikaa :D Jooo ehkä mä nyt jätän ajattelun ees hetkeksi muille ja alotan viikonlopun viettämisen. Elikkäs viikonloppuja! :)