Mä oon ite ollu aina kauheen tunnollinen työntekijä. Jos oon tehny jonkun homman joskus vähän huonosti, vaikka olis kyse jostain tosi pienestä jutusta, saatan vielä parin päivänkin päästä miettiä että miks en tehny paremmin. Mä oon myös aika tarkka työajoista. Mä tuun tasan sillon ku pitää, enkä venyttele taukoja yms. Myönnetään, saatan joskus puhelinta vähän selailla, mutta en koskaan niin että se oikeesti hidastais tai häiritsis.

Mun työssä mä koulutan paljon uusia ja autan muutenkin. Nään siis tosi paljon erilaisia työntekijöitä, kyseessä kun on iso firma ja meillä vaihtuvuuskin on aika iso. On kyl hassuu huomata miten erilailla eri ihmiset suhtautuu työn tekemiseen. On sellasia jotka tekee kaiken niin tehokkaasti ja huolellisesti, sitte ne jotka yrittää päästä kaikesta helpoimmalla. On tietty myös niitä jotka tekee työnsä hyvin, mutta sit ne vaan ei millään ehi ajoissa töihin, ei oikein muista lopettaa taukojaan ajoissa ja ovat sitten myös kotiin lähdössä ajoissa.

Voi olla et johtuu siitäkin kun nykysin on vaikea vakituisia työpaikkoja saada ja vuokrafirman kautta on jotenkin helpompi mennä ja tulla, mutta tuntuu että lähes kaikki uudet on sellasia jotka suhtautuu työhönsä tosi oudosti. Ensinäkin työpaikoissa mennään vaan käymään ja ei todellakaan ole yksi tai kaksi kertaa kun on meillä lähtenyt joku ja sanonut vaan et ei nyt oikein nappaa. Joo ymmärrän jos työtä ei voi sietää ettei sielä pysy, mutta monet lähtiöistä ovat jo selittäneet tehneensä saman muissakin paikoissa.

Mulla on pari kaveriakin jotka ei vaan oikein jaksa olla töissä. En sitä tiiä kuka niitten elämistä maksaa. En mäkään jaksais töissä olla jos se ois vaihtoehto :D Mut kuulostaa vaan oudolta jos joku ei nyt vaan oo ehtiny hakee töitä ja on ollu jo vuosia ilman töitä.. Tai sit kun on ollu jossain ja on tarjottu jatkoa tai parhaimmillaan vakituista työtä, sanotaan et "no emmä nyt kuitenkaan tuol varmaan aina jaksa olla". Oon yrittäny sanoa, että aina voi irtisanoutua jos löytää parempaa tms. :D Noo eihän asia mulle kuulu, mut tosiaan vaan ihmettelen et miks osa voi olla vaan kotona hakematta ees töitä jos toisten on sit pakko käydä? Ja siis tarkotan tosiaan ihan vaan niitä jotka ei viitsi, en tietenkään niitä jotka ei vaan saa töitä. Se on eriasia.

Sitten on vielä vastuun ottaminen. Tuntuu ettei kukaan voi myöntää mokiaan jos siitä ei jää kiinni. Meillä onneksi aika hyvin selviää kuka on tehnyt mitäkin, mutta niissä hommissa jossa ei, on tosi vaikea saada kiinni. Ja kun usein tieto helpottaisi asian selvittämistä. On paljon helmpompi lähteä selvittelemään kun tietää mitä ja milloin tapahtui.

Tää koskee kaiken ikäisiä, mut eniten mua huolestuttaa nuoret. Meillä tulee jo liian usein nuoria jotka ei vaan osaa irrottaa puhelimesta. Se on todella turhauttavaa opettaa jotain joka ei kuule eikä näe. Ja huomautuksesta puhelin saattaa viideksi minuutiksi kadota. Jos puhelinta ei räplätä niin otetaan sieltä joku kaveriksi jonka kanssa täytyy tehdä kaikki. Eli istua vieressä jos toinen tekee jotain. Sitten jos hommia pystyy valitsemaan valitaan ne kaikkein kivoimmat ja helpoimmat ja siihen käytetään toooooooosi paljon aikaa. En tarkota että kaikki nuoriso olisi tällaista, kyllä sieltä tulee myös todella hyviä työntekijöitä, mutta aika moni on ikävä kyllä tuota ensin kuvailemaani tyyliä.. Tottakai voi olla että jos kyseessä on eka työpaikka niin on tavallaan vähän lapsellinen vielä ja siksi käyttäytyy noin, mutta muuttuuko se sitten? Toi puhelin ongelma on lähes jokaisella vaikka muuten ihan hyvin tekisikin. Nyt mulle tuli sellanen olo et oon kukkahattutäti joka valittaa nuorison pilaantumisesta :'D Mutta mua vaan huolestuttaa niitten nuorten oma tulevaisuus. Niitä ei monessakaan paikassa kauaa katsella ja mitä heille sitten tapahtuu?

Helpoin tietenkin on keskittyä vaan omaan tekemiseen, mutta mun tehtäviin kuuluu katsoa että hommat hoituu, niin en voi sen takia aina vaan sivussa katsella.