Oon ollut täs nyt pari päivää kipeenä, eli oon joutunut vaan lepäileen. Ja sehän tarkottaa sitä, että mul on ollu ihan liikaa aikaa ajatella kaikkia asioita..

Mun usko koko maailmaan on horjunu jo pitkään. Mä en oikeen koskaan oo tienny mihin uskoisin. Välillä tää koko maailma vaan tuntuu niin hirveeltä paikalta, et vaikka muuten oon jo päässyt aika hyvin jaloilleni masennuksesta, niin mietin silti et haluisin vaan kuolla. Pääsin oikeastaan tähän aiheeseen kun luin uutisia. Luin uutista jossa joku mies oli tappanut viattoman tytön keskellä katua. Miten joku voi tehdä niin?! Joo hän, tai siis se, ei ilmeisesti ollut ihan ok, uutisessa taisi lukea että se käy psykiatrisessa hoidossa. Mielessä vain pyöri kysymyksiä, miksei sitä voitu estää? Kai ammattilaiset tajusi ettei sitä voi päästää ulos? Olen aina uskonut kohtaloon. Miksi jollain on sellainen kohtalo? Miksei kohtalo vaikka kompastuttanut sitä miestä jotta häntä olisi voitu estää? Tällaista miettiessä tulee vain mieleen että sulkeeko kohtalo silmänsä tällaisessa vaiheessa? Ensin alan kiukustua ja mietin että jos on jotain "ylempiä voimia", jumala , jotain joka vaikuttaa asioihin niin miksi se ei estä tällaista? Seuraavaksi vihan tunteessa mietin miten haluaisin mukiloida sen miehen, toivon hetken hänelle oikein kivuliasta loppua. SItten mietin että jos ihmisillä onkin useampia elämiä ja tyttö olikin itse tehnyt jotain sellaista? Tai ennemmin hänen äitinsä, oli varmaan hänelle kova paikka.

Välillä on aika pelottavaakin että ei osaa uskoa mihinkään. Olen aina kyseenalaistanut uskonnot. Toisaaltaan ymmärrän hyvin ihmisiä jotka ovat "uskovaisia". Tuo varmasti turvallisuuden tunnetta kun on joku mihin uskoa. Voi aina uskoa että oikeus tapahtuu ja että elämän jälkeen pääsee taivaaseen. Pienempänä uskoin jumalaan ja jeesukseen, kaikkeen mitä uskonnon tunnilla puhuttiin. Kasvaessani aloin kyseen alaistamaan kaikkea. Tutkin mielenkiinnosta eri uskontoja. Minua on aika paljon hyssytelty ja sanottu loukkaavaksi kun olen kyseen alaistanut jumalaa ja raamattua. Minua on katsottu hyvin vihaisesti kun olen ilmaissut että minun mielestä on ihan mahdollista että ihmiset syntyvät uudelleen ja uudelleen.

Joskus kun maailma on suututtanut minua, esimerkiksi silloin kun olen lukenut isoista pommi-iskuista, olen tullut siihen tulokseen ettei mitään jumalaa ole. Miksi joku olisi niin sairas, että loisi maapallon ja ihmisiä ja sitten saisi jotain sairaita kiksejä siitä kun osa riehuu pommien kanssa ja tappaa viattomia ihmisiä. Tässä vaiheessa kuulen jo korvissani "no jumala antoi ihmisille vapaan tahdon". No jos hän on niin mahtava niin kai hän nyt voisi sitten vaikka rampauttaa sen joka on menossa räjäyttämään lentokentällä?! Toisaaltaan on kyllä pakko olla joku korkeampi taho. Vai onko? Onko mistään todisteita?

En ole lähelläkään lopputulosta, mutta uskon ainakin osittain karmaan, kohtaloon, uusiin elämiin. Ja kai mä uskon vähän jumalaankin, en vaan oikein viellä tiedä millaiseen. Ja onko jumalia oikeasti yksi vai useampi? En halua sulkea pois vaihtoehtoja ja uskoa sokeasti mihinkään. Enkä usko että jumala on yhtään sellainen mitä monet ajattelee. Ensiksi, en tosiaan usko että jumala haluaa että ihmiset palvovat häntä. Monissa uskonnoissa sitä paitsi uskotaan olevansa ainoa oikea uskonto, jumalan valittu kansa. Kuinka mulkku jumala olisikaan luodessaan ihmiskunnan ja valitsevan pienen lahkon joka pääsee taivaaseen, koska ovat alkaneet lähes palvoa häntä ja jättää sitten muut palamaan helvetin liekkeihin, mitäs ette uskoneet idiootit. :D Joo tiiän että tää aiha menee välillä mulla yli, enkä todellakaan halua loukata tällä ketään. Olisi ihan mielenkiintoista oikeastaan keskustella tästä jonkun uskovaisen kanssa, olisi niin hauskaa verrata näkemyksiä. Se vain tuskin onnistuisi kovin sopuisasti. Toinen piirre mitä ihmettelen ihmisten kuvittelevan on se että jumala on päättänyt tiettyjä asioita mitä ei saa tehdä. Varmaan jumalaa kiinnostaa meikkaako joku tai katsooko joku telkkaria.

Olen kyllä oikeastaan aika paljon nyt tutkinut sitä uudelleen syntymisasiaa. Kuulostaa kyllä ihan järkevältä että ihmiset käyvät täällä oppimassa jotain. Mikä muu selitys oikeastaan elämälle olisi? Ensin synnytää, eletään enemmän tai vähemmän ja sitten kuollaan ja "eletään" jossain taivaassa miljardeja vuosia, loputtomuuksia vai kuollaanko sielläkin lopulta? Olisi hirveän kiva tietää mitä oikeasti käy kun kuolee. Sitä kun ei oikein olla tultu minulle kertomaan :D Toisaaltaan on myös vähän ahdistavaa jos ihmiset aina syntyvät uudelleen ja karma kiertää siinä samalla. Jos kaikki jotka tekevät nyt pahaa saavat ensielämässä "rangaistuksen" tai jotain niin eihän tämä kierre lopu? Pääseekö kierteestä kun ei ole pahaa karmaa jäljellä? Entäs sitten hyvä karma? Jääkö se sitten laskematta :D

Joo voisin ehkä nyt nukkua pienet iltapäivä unet, ei mun varmaan nyt just tarvii päättää mihin haluan uskoa ja mihin en :D