Joulu meni aika mukavasti. Tuntuu että joulu on ihan oma maailmansa ja silloin voi unohtaa kaikki huolet ja vain olla. Isäkin oli jopa ihan selvinpäin kun olimme hänen luonaan syömässä. Tai joi hän lasin viiniä mutta muuten. Oli mukavaa kun hän oli tehnyt kaiken ja oli vielä selvä. Ainoa miinus oli se että oli ihan kamalaa lähteä. Tunsin heti hirveän huonoa omatuntoa kun mietin että hän jää yksin. Yksin viettämään joulua.. En tiedä miksi hän ei ole naisystävänsä luona ja mietin että ovatkohan he enää edes yhdessä kun faija ei ikinä hänestä puhu sanallakaan.. Jokatapauksessa tuntui kamalalta lähteä ja jättää hänet sinne.

Tuntuu kauhean tylsältä että joulu on ohi. Ahdistavaa poistua mukavasta joulumaasta takaisin arjen harmauteen. Täytyy taas miettiä mitä saa syödä ja käydä töissä ja kaikkea tylsää arkeen liittyvää. Muutaman vapaan jälkeen tavallinen arki tuntuu ihan kauhealta. Yritän kovasti keskittyä siihen että ensi viikkokin on vajaa ja torstaina vaihtuu vuosi. En yhtään tiedä mitä silloinkin tekisi. Toisaaltaan haluaisin mennä juhlimaan mutta en kyllä ainakaan baariin tuota paikallista pidemmälle viitsisi lähteä. En tiedä näänkö silloin herra H:ta vai en.. Ärsyttävää kun niin monet kaverit seurustelee niin jos ei nähdä niin on aika masentavaa mennä sinkkuna pariskuntien sekaan .. Ja muutenkin kaverit on vaan jossain parisuhde jutuissaan eikä kukaan jaksa tehdä mitään kivaa. :D Lapsena ei tarvinnut miettiä, oltiin kotona ampumassa raketteja tai jotain sellaista..

Ajattelin nyt kyllä oikeasti ryhdistäytyä, on taas vähän alkanut ahdistaa liian usein ja huomaan taas vältteleväni ihmisiä yhä useammin.. Aion hakea vuoden alusta asuntolainaa ja muutenkin alkaa toimia. Täytyy ottaa asia herra H:n kanssa puheeksi. Jos hän ei halua kanssani muuttaa niin tämä taitaa olla tässä. Nyt kyllä on mennyt aikaa jo niin paljon että en enää todellakaan halua tällaista pelleilyä. Hänen kanssaan on nyt mennyt ihan hyvin ja hänen kanssaan on ihanaa, mutta miksi roikkua miehessä joka ei minua tosissaan halua. Tilanne ei ole parissa vuodessa muuttunut joten tuskin tulee muuttumaankaan. Yritän vielä puhua hänen kanssaan tästä asumis asiasta ja katson sitten kämppää yksin ja otan elämäni takaisin omaan haltuuni. Voi olla että hän sitten alkaa ajatella. Nyt hän varmasti tietää että voi kohdella minua miten haluaa ja teen aina kuten hän haluaa.